Lakean Solttu-Juuso

Virallinen nimi » Lakean Solttu-Juuso
Tuttavien kesken » "Juuso"
Rekisterinumero » VH03-018-9871
Rotu » suomenhevonen
Sukupuoli » ori
Syntymäaika » 04.01.2008 *
Säkäkorkeus » 154cm
Väri » tummanpunarautias
Koulutustaso » Helppo A, 110cm
Painotus » kouluratsastus
Kasvattaja » Virtuaalitalli Lakea
Omistaja » Virtuaalitalli Lakea
Entinen omistaja » Cecilié Stud

KRJ laatuarvostelusta 25.04.2009 KRJ II (92p.) palkinto
Yleislaatuarvostelusta 27.06.2009 YLA2 (130p.) palkinto
VNT:n alaisista näyttelyistä SUP-V arvonimi myönnetty
NJ:n alaisista näyttelyistä VIR MVA Ch arvonimi myönnetty
Kantakirjattu 30.11.2009 KTK II (73p.) palkinnolla
Suomenhevosten laatuarvostelu 28.05.2010 SLA-I (100p.) palkinnolla
esteratsujen laatuarvostelu 25.11.2010 ERL III (70,77%) palkinto

Lakean Solttu-Juuso tuli takaisin meille Lakeaan Cecilié Studin lopettaessaan toiminnan 2009 alkupuolella. Talli oli Viivi L.:n omistuksessa, joka kasvatti tästäkin pojasta sangen mallikelpoisen hevosen. Cecilié Stud oli suomen(pien)hevosia kasvattava talli, joka varmasti jäi kaikkien virtuaalisuomenhevosten kasvattajien mieleen. Oli siinä hilkulla, että olisimme etsineet Juusolle uuden kodin, mutta onneksi näin ei käynnyt. Juuso osasi kyllä hurmata jo aivan pienenä ja etenkin suvun takia päätimme orin pitää. Juuson isä Finlandees oli yksi menestyneimmistä hevosistamme ja hänestä ei meidän talliin jälkeläisiä kerinnyt jäämään, joten on hienoa edelleen saada jatkaa Finlandeesin nimen kylvämistä tulevaisuuden virtuaalihevosten sukuihin. Viivi aloitteli Juuson kanssa kilpailemisen sangen ripeään tahtiin, keräten myöskin huiman määrän sijoituksia. Meidän tehtävämme onkin panostaa nyt orin muihinkin puoliin ja tehdä hänestä mahdollisimman hyvä periyttäjä. Siitä olemme täysin varmoja, ettei uutta kotia tälle herrasmiehelle enään tarvitse etsiä.

Lakean Solttu-Juuso, tutummalta nimeltään "Juuso vain" on perusluonteeltaan mukava ja sympaattinen suomenhevonen. Rodulleen uskollisesti Juuso pitää jalat maassa, on rehellinen ja aina myös yhteistyöhaluinen ja ruokahalua riittäisi vaikka muille jakaa. Kukapa ei pitäisi makupaloista? Varsinkin yhteistyökyky korostuu orin kanssa työskennellessä, Juuso on helposti ohjattavissa kouluratsastuksen parissa melko kevyin avuin olematta silti yhtään herkkäsuinen. Herra tulee toimeen niin aikuis- kuin lapsiratsastajien kanssa olematta kuitenkaan automaattiratsu. Pojusta saa parhaan kaverin niin maastolenkille kuin kovaan treeniinkin helposti ja sen kummemmin houkuttelematta.

Tallin perukoilla Juusolla on tapana olla melko omissa oloissaan, eikä orille ole kehittynyt minkäänlaisia pahoja tallitapoja. Karsinalle tullessa Juuso tulee ovelle kurkistamaan tulijaa ja hamuamaan taskut tietysti makupalojen varalta ja saattaa osoittaa kiintymystään tutummille pukkauksin ja hirnahdellen. Vieraitakin herra toki tervehtii, mutta pitää kohteliaan etäisyyden ventovieraisiin. Ruoka-aikoina Juuso odottaa reilusti omaa vuoroaan, eikä liity remupoikien sakkiin mölyämään. Oriksi herra onkin vähän nössö, sillä kunnon orimaista koppavuutta ja luuloja itsestään ei tästä pojusta turhia löydy.

Hoitajan homma on melko helppoa, kun ottaa huomioon että kyseessä on kuitenkin ori. Kiinnittäminen on vakiotoimenpide pojun kanssa, joka ilman kiinnitystä pyörii vähän miten sattuu melko huomaamattomasti ja saattaa saada hoitajan hermot riekaleiksi ymmärtämättä olenkaan miksi. Myös karsinan ovi tulee aina olla kiinni jollei ovensuussa ole ketään, sillä Juuso kyllä kävelee mielellään katselemaan tallia jos sille päälle sattuu - ei karatakseen, vaan ihan siksi että se nyt vain sattui olemaan mahdollista. Jos vahinko sattuukin käymään, Juuso kyllä löytyy yleensä muutamankymmenen metrin säteeltä joko tallipihasta syömästä puskia tai hörähtelemässä tarhalla. Kiinniottaminen on niin tarhassa kuin laitumellakin helppoa, sillä ori tulee kutsusta mielellään luokse ja on kaikin tavoin miellyttämisenhaluinen. Pojun voi tarhata muidenkin orien kanssa, kunhan toinenkin on rauhallinen yksilö. Varustaminen sujuu helposti miellyttämishalun mukaan.

Juuso on ratsastaessa kyllä aikamoinen namupala, sillä vaikka ori sopiikin jopa aloittelevien lasten ratsuksi, saa herrasta hienoja liikkeitä ja aina hyvää keskittymistä irti vaativamman ratsastajan kanssa. Miellyttämisenhalullaan ja nöyryydellään herrasta on leivottu hieno kouluratsu, joka tottelee apuja ja pidätteitä hyvinkin kiitettävästi. Herkkä suustaan poika ei tosiaan ole, keskiverto jos niin voi ajatella. Liikkeet ovat pääsääntöisesti kauniit ja säännölliset ja varsinkin ravaaminen Juusolla on ratsastajan puolesta hyvin miellyttävää ja mukavatempoista ilman hakemistakin. Laukan kanssa saa välillä tehdä töitä ja laukanvaihdot ovatkin usein treeniohjelmistossa. Estekentillä poju on turhan rauhallinen ratsu tekemään kova-aikaisia ratoja, mutta puhtailla suorituksilla saadaan hyviäkin tuloksia aikaan. Se hyppää pehmeästi ja harvemmin kieltää. Erikoisesteetkään eivät pahemmin hetkauta, ne vain ylitetään korkemmalta. Jos vain ratsastaja osaa kertoa esteellä mihin suuntaan mennään, niin Juuso hallitsee esteen päällä hyvin laukanvaihdot. Esteen jälkeen laukan vaihtaminen oikeaksi, voi johtaa muutamaan raviaskeleeseen. Juuso on myös opetettu kärryjen eteen ja hallitsee valjakkoajon monipuolisesti. Maastossa Juusolla on ihanaa ratsastaa, sillä herra on todella maastovarma ja ei säikähdä edes metsästä tielle poikkeavia oravia tai jäniksiä, joita silloin tällöin näkyy maisemissa. Poju tykkää myös vedestä, joten järvien rannassa kahlailu on oikein mukavaa ajanvietettä.

Eläinlääkärin käsittelystä Juuso ei ole ikinä pitänyt, mutta kengittäjän kanssa hommat hoituvat aina sutjakasti ja ilman ongelmia. Traileriin vietäessä herraa välillä hirvittää tuleva matka, mutta yleensä traikkuun meno menee loppujen lopuksi ihan kelvollisesti. Poistulo onkin sitten paljon helpompi homma. Itse kisapaikalla sitten Juuso on aina vähän hämmentynyt ihmisvilinästä ja saattaa osoittaa jopa ujouden merkkejä - tammojen lähestyessä yrittää kyllä tehdä itseään vähän tykö, mutta luovuttaa kyllä alta aikayksikön omistajan murahdellessa. Mitään himomachoilua ei kyllä Juusolta ole ikinä nähtykään. Kisasuorituksessa orin hermot auttavat ohjelmien ja esteratojen onnistumisessa - koulukentillä yleisön kahinat ja estekentillä ne erikoisen väriset esteetkään eivät useimmiten saa Juusoa hätkähtämään. Ja jos yhtään epälee kilpailuissa, jonkin esteen pelottavuutta on Juuso hyvä viedä ensin esteen luokse tätä tutustumaan. Juuson yksi parhaimmista puolista on sekin, ettei se pelästyessään lähde kimpolemaan, vaan tekee pehmeän pompun ylöpäin ja jähmettyy. Kun orille kertoo, ettei mitään tarvitse pelätä ja vie tämän tutustumaan tähän pelottavaan asiaan, niin se rauhoittuu. Harvemmin sille jää minkään näköistä "paniikkikohtausta" päälle. Pitkien vapaapäivien jälkeen saattaa mörköjä näkyä enemmin.
Luonne: © Viivi L. / kiitos!

i. Finlandees VIR MVA Ch, KTK I, YLA2
ii. Valkouri (evm)
ie. Hiistitär (evm)
e. Lakean Nelli-Noora VIR MVA Ch, KTK II, YLA1, SLA-I
ei. Vihu (evm)
ee. Tottiina (evm)

i. Finlandees oli Sylvi-tädin kasvattama ja Virtuaalitalli Lakean omistama komistus. Eläinlääkäri kävi antamassa orille viimeisen pistoksen tämän oltuaan miltein kaksikymmentäkuusi vuotias. Vanhuuden kolotukset olivat jo jonkin aikaa vaivanneet ja oli parempi päästää ori lepoon, ennen kuin vaivat olisivat pahentuneet. Ori omasi suomenhevoselle harvinaisemman voikon värityksen ja säkäkorkeudeltaan se oli 154cm. Komeaa ulkomuotoa todistavat kantakirjauksen ensimmäinen palkinto ja näyttelyistä ansaittu virtuaalinen muotovalio champion arvonimi. Tuttavien kesken Finlandees sai lempinimekseen Seppo. Seppo oli yleisesti mukava käsiteltäessä ja ratsuna yhteistyöhaluinen ja osaava. Kouluratsastuksessa hallitsi jopa Vaativa B:n ohjelman ja esteinä ylittyi metrikympin ratoja. Kilpailumenestystäkin on kartutettu molemmista lajeista. Hyvänä periyttäjänä Seppo jätti yhdeksän varsaa sukua jatkamaan. Kokonaisuudestaan ori on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla.

ii. Valkouri oli liinakko suomenhevos-ori, jolta säkäkorkeutta löytyi 152cm. Koulupainotteinen herra, jolla näyttöä jopa Vaativasta A'sta useamman ruusukkeen verran, mutta myös esteitä 80cm tasolla. Enimmäkseen kouluun painoittunut Valkouri on kilpaillut useita satoja kilpailuita ja jälkeläisiäkin on useamman verran. Useita voittoja match show'ssa, mutta ei ole kantakirjaan asti kuitenkaan pyrkinyt. Yleisesti Valkoui oli luonteeltaan hyvän tahtoinen, mutta orimaisuuskin pilkahteli säännöllisin väliajoin. Valkourin emä kuoli synnytyksessä, mutta onneksi pienokaiselle löytyi keinoemä tätä kasvattamaan hevoseksi.

iii. Hikitti oli voikko herrasmies, jolla säkää 151cm. Tämä oli hieman tunnetumpi orii, jolla on näyttelyistä, jos jonkinmoista menestystä ja näyttöä. Ensimmäisellä kantakirjapalkinnollakin palkittu. Lähinnä vain näyttelyissä kierteli ja muuten toimi harrasteratsuna. Satunnaisesti kierrellyt koulukilpailuita Helpon A'n tasolla sekä esteitä 50cm molemmin puolin. Jälkeläisiä viitisen kappaletta, joista neljä oria.

iiii. Hirmuska ei nimestään huolimatta ollut mikään hirmuinen. Hirmuisen innokas kärryjen vetäjä hän kuitenkin oli. Ori oli Vaaleanpunarautias ja säältään 155cm. Yleisesti hyväluonteinen ori, otti jonkin verran osaa paikallisraveihin ja saavuttikin ihan mukavia tuloksia. Isoimmilla radoilla ei häntä kuitenkaan koskaan päästy näkemään. Jälkeläisiä ja ulkonäköään periyttämään, jätti kolme oria ja tamman.

iie. Vai-Vitviini oli rautias suomenhevonen. Säkäkorkeudeltansa tämän hauskan nimen omaava tamma oli 155cm. Yleispainoituksella kilpaillut neitokainen jolla KTK-III palkinto. Kuollut jo 12-vuotiaana synnytyksessä, josta ainokainen jälkeläinen jäi henkiin. Tamma oli luonteeltaan yhden ihmisen hevonen ja saattoi vieraille näyttää hieman hapanta naamaa. Tamma oli hyvärakenteinen, mutta nuorena loukkaamansa jalkavamma esti menestyksen.

ie. Hiistitär oli rautias tähtipäinen suomenhevostamma, joka oli säkäkorkeudeltaan 157cm. Ainoana sukunsa 'rikkojana', jolla on kenttäpainotteinen kilpailu-ura. Kouluratsastuksessa taso ylsi Helppo A:han. Esteratsastuksessa ylitti 90cm radat myös mastoesteinä. Hyvän ratsastajan kanssa rataesteinä suoritti myöskin metrin esteet keposen näköisesti. Kestävyydessä hyvin taitonsa osoittanut tamma, jolta ei intoa puuttunut. Vauhdikas mutta lupsakka tapaus.

iei. Kapteeni Punaparta oli myöskin vaaleanpunarautias suomenhevos-ruuna. Säkäkorkeudeltansa 154cm. Ruunattu 9-vuotiaana pitovaikeuksien vuoksi. Astunut useita tammoja. Punaparta oli koulupainotteinen, joka on uraansa luonut Vaativassa B'ssa, sekä kür luokissa Helppoa A'ta. Oikein nätti koululiikkeissään, kevyt ja rennon omainen. Kilpaillut match show'ssa hyvällä menestyksellä.

iee. Vikitti oli liinakko väritykseltään, jolla säkää 150cm. Koulu/yleispainoituksella kilpaillut tasolla Helppo A / 80-100cm. Luonteeltaan oli sangen lepsakka tapaus. Vikitti eli kolmekymmentävuotiaaksi ja kauemminkin olisi varmaan elänyt, jos heikot hampaat eivät olisi olleet esteenä.

Finlandeesin sukuselvitys: © Sylvi-täti / sylkikuppi@suomi24.fi ja Jenny K

e. Lakean Nelli-Noora on myökin poikansa Juuson tavoin Lakean kasvatti ja samaisessa tallissa myöskin asustelee. Tamma on väriltänsä musta ja säkäkorkeudeltaan 154cm. Nellillä on kilpailtu niin koulu-, este,- kuin kenttäratsastuksessakin. Kantakirjauksesssa hän sai nimensä toisen palkinnon kohdalle ja yleislaatuarvostelussa ensimmäisen palkinnon. Suomenhevosten laatuarvostelusta sen sijaan nappasi ensimmäisen palkinnon. VNT näyttelyistä kerännyt titteleitä Supreme arvonimen verran ja RNJ rotunäyttelyissä palkittu ensimmäisellä palkinnolla, BIS2 ja näyttelyiden parhaana tammana. Nelli osaa todella sulattaa lähes kenen tahansa sydämen, koska yksinkertaisesti sillä on niin suuri sydän jonne mahtuu tilaa kaikille. Tämä kiltti tamma on varsonut kymmenen varsaa, myöskin samalla tätä hyvää luonnetta periyttäen heillekin.

ei. Vihu oli ryhdikäs, hienoliikkeinen herrasmies, jolla oli erinomainen luonne. Väriltään ori oli musta, ilman merkkejä ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Monitaitoinen Vihu on sijoittunut koulu-, este- ja kenttäkilpailuissa ympäri Suomea järjestetyissä alue- ja kansallisentason kilpailuissa. Myöskin ryhdikkään ja lihaksikkaan orin piti kantakirjauksessa pyörähtää ja samalla saikin nimen kirjaan ensimmäisen palkinnon kohdalle. Jälkeläisiä jätti sukua jatkamaan kaksitoista kappaletta. Ori asusteli Etelä-Suomesa pienellä maatilla, lehmien seurassa. Menehtyi rauhallisesti vanhuuteen kesälaitumelle.

eii. Ukon Harmaa-Hapsi edustaa perinteistä suomenhevostyyppiä. Herralla on erittäin tasapainoinen luonne. Väriltään ori on vaaleanpunarautias liinakko, jolla on sekakarvoja runsaasti läpi rungon. Kaikissa jaloissa on kokosukat ja koko komeuden kruununa läsi. Säkäkorkeudeltaan ori on 157cm. Harmaa-Hapsilla on kilpailtu kouluratsastuksessa Helppo A- ja esteratsastuksessa 100cm luokissa, keräämällä joitakin sijoituksia.

eiii. Perämies oli ravihevonen. Väritykseltään vaaleanpunarautias, ilman merkkejä ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Orin kanssa kilpaitiin lähinnä paikallisraveissa ja ennätykseksi hän juoksi 25,6ke. Luonteeltaan leppoisa ja oriksi erittäin kiltti. Hyvästä luonteesta kerttoi sekin, että ori toimi muutamalle kymmenen vuotiaalle tyttöselle "piharatsuna", ilman minkään näköistä ratsunkoulutusta. Jälkeläisiä Perämiehelle ilmaantui kolme.

eie. Liina Nyyrikki on musta 154cm toisen palkinnon kantakirjatamma. Tamma vietti elämänsä harrasteratsuna. Luonteeltaan Nyyrikki oli kiltti ja näyrä. Teki työtä käskettyään. Hyppäsi kotona 90cm ratoja ja koulutaidot ylsivät Helppo A:n liikkeisiin. Osallistui omistajansa kanssa ainoastaan oman seuran kilpailuihin ja valmennuksiin. Hyvän rakenteensa omaavana, tammalla on teetetty Nellin lisäki kolme varsaa.

ee. Tottiina, tuttavien kesken Tutti on Katajarinteen tallin punarautias, 154cm kasvatti. Tamma omaa järkevän perusluonteen. On kiltti ja yhteistyöhaluinen. Tutilla on kilpailtu esteratsastuksessa kansallisella tasolla 100cm luokissa ja muutamassa 110cm luokassa ja sijoituksiakin on kahmittu. Tottiina oli Lakean tallilla kolmisen vuotta ylläpidossa ja tallin omistajien kilparatsuna. Kolmen vuoden aikana maailmaan putkahti myös Lakean Nelli-Noora. Tämän kevään ja kesän tamma sai ainoastaan elellä ja nautiskella mammalomasta.

eei. V.T Kuosti oli ryhdikäs ja hyvää ratsuhevostyyppiä edustava ori, jolla oli kolme hyvää askellajia, joustavat liikkeet, erinomainen hyppykyky ja yhteistyöhaluinen luonne. Säkäkorkeudeltaan ori oli 159cm korkea ja väriltään liinahtava rautias ja päänmerkkinä löytyi pyrtötähti. Orila on kilpailtu kansallisella tasolla Helppo A:n luokissa ja esteissä metrin luokkia.

eee. Essin Piirto eleli nuoruutensa ammattilaisen hevosihmisen omistuksessa, haaveena hyvä kilparatsu. Tamma oli 156cm tummanpunarautias hyvin määrätietoinen ja vahvaluonteinen suomenhevonen. Tamma varsoi Tottiinan viisivuotiaana ja valitettavasti menehtyi loppukesästä ähkyyn. Arvoitukseksi jäi millainen kisakonkari tästä olisi kehittynyt.

Jälkeläiset
s. 10.03.2009 » o. Meren Hurlumhei » e. Helmikäs VOE
s. 08.04.2009 » o. Raadelman Vääpeli » e. Kerttu Kertaa Kerttu ILO
s. 15.04.2009 » t. Lakean Lauha-Lyydia » e. Helmen Emmiina
s. 18.04.2009 » t. Lakean Onerva » e. Rätvänän Hillevi
s. 30.05.2009 » t. Seoikea HUI » e. Sannin Ella
s. 31.05.2009 » t. Virnan Särö » e. Haaratuvan Sorja
s. 21.06.2009 » t. Lakean Peppilotta » e. Helmen Emmiina
s. 06.08.2009 » t. Lakean Iines » e. Kuuramaan Ainikki
s. 23.08.2009 » t. Fiktion Loitsu » e. ILO Juhannustaika
s. 12.09.2009 » o. Lakean Luutnantti-Laukas » e. Kuuramaan Ainikki
s. 25.09.2010 » o. Lakean Reissumies » e. Helmen Emmiina
s. 02.06.2011 » o. Lakean Pikku-peto » e. Fiktion Sipriina